- Dimitri. Sinä olet fiksu liikemies. Jos et neuvottele Rasmuksen kanssa, neuvottele minun kanssani.
- Tunnistan äänesi. Sehän on Toni. Siitä on kauan aikaa. Mitä sinulle muka olisi minulle tarjottavana?
Dimitri hymähti mielipuolisesti.
- En aio vieläkään työskennellä sinulle, mutta jos maksan sinut kuiville, annatko heidän mennä?
- Toni, edes sinä et saa minua maksetuksi ulos näistä ohjaksista ja sotkuista joita minulla on nieltävänä. Olet työssäsi hyvä, mutta rahalla ei saa kaikkea. Ei edes minun luottamustani.
Toni näytti apaattiselta ja hieman pettyneeltä. Tonin keino oli ilmeisesti käytetty.
- Annoin ehtoni. Susan tänne niin muut voivat mennä.
Minä olin oikeastaan jo valmis menemään Dimitrin luokse, koska keksisin vielä joskus keinon kaataa hänet, mutta Ryan esti. Hän piteli minusta lujasti kiinni.
- Me ei suostuta sun ehtoihin. Sä oot vähän turhan herkkä. Kyse oli varmaan vain mutamasta grammasta amfetamiinia.
Olisin voinut lyödä Tonia. Hän selvästi ärsytti tahallaan Dimitriä.
- Katotaanko?
Dimitri hymyili ja nyökkäsi päällään pienen liikkeen meitä kohti. Adam ja Max nostivat aseensa meitä kohti.
- Tappakaa ne.
- Ei!
Huusin Dimitrille vastaan ja irrottauduin väkisin Ryanin otteesta.
- Dimitri mä suostun! Jos sä lupaat, että sä jätät muut henkiin!
- Susan, helvetti sä et suostu nyt yhtää mihinkään.
- Oo hiljaa! Jos tää on ainoo keino.
Kivahdin Rasmukselle vastaan ja loikkasin portaat alas ja astelin Dimitrin luo. Tärisin pelosta. Pysyttelin parin metrin etäisyydellä miehestä.
- Lähemmäs.
Dimitrin äänenpaino oli niin käskevä, että kehoni totteli jo automattisesti vaikka kuinka olisin kieltäytynyt. Astuin lähemmäs pari askelta. Samassa Dimitri nappasi minut otteeseensa. Dimitri nosti apukeppinsä kurkulleni ja painoi minua sen avulla itseään vasten ja tukki hengitysteitäni hyvää tahtia. Yskin ja yritin rimpuilla itseäni vapaaksi. Ilma kulki todella huonosti keuhkoihini ja takaisin.
- Dimitri lopeta!
Kuulin Rasmuksen huutavan.
- Haha! En todellakaan!
Dimitri nauroi voiton riemuisesti.
- Noniin, me ei tehdä noilla enää mitään. Antakaa palaa.
- Dimitri... Sä.. Et oo edes... Sanojes mittanen mies... Miten kukaan.. Voi koskaan... Kunnioittaa sellasta... Kusipäätä...
Sanoin lauseen monessa osassa ja pysyin hädin tuskin tajuissani enää. Dimitri löysäsi otettaan.
- Odottakaa!
Kaikki olivat juuri aloittamassa tulittamista, kun Dimitri keskeytti. Dean kääntyi katsomaan Dimitriä. Ryan sai tilaisuutensa. Hän kiskaisi Alexin käsistä aseen ja osoitti sillä nyt Deania. Dean kääntyi katsomaan veljeään.
- Ryan.. Mähän oon sun veljes, mitä sä nyt..?
Ryanin kasvoilla oli täyin tyyni ilme.
- Olit. Et ole ollut sitä enää moneen vuoteen. Ja on yksi asia, jota en koskaan hyväksy. Se on veriveljen petos. Hyvästi.
Sen sanottuaan Ryan laukaisi aseen. Luoti upposi Deanin otsaan ja tuli ulos takaraivosta. Mies putosi niille sijoilleen kuolleena maahan. Ryan ei näyttänyt lainkaan katuvalta tai surulliselta. Rasmus, Alex, Toni eikä Romeo kommentoineet mitään.
Dimitri piteli minua yhä kiinni, mutta antoi minun taas hengittää.
- Sinä olet kuule Susan vähän paha suustasi.
- Haista sinä vittu.
Tiuskaisin Dimitrille törkeän vastauksen. Hän ei kuitenkaan siitä välittänyt vaan pysyi tyynen rauhallisena. Rasmus otti askeleen meitä kohden. Dimitri toimi nopeasti. Hän pudotti keppinsä maahan ja kaivoi vyöltään oman aseensa ja nosti sen ohimolleni.
- Askelkin vielä niin Susan saa saman kohtalon kuin Dean.
Dimitri nauroi ja latasi samalla aseensa. Rasmus näytti toivottomalta ja epäröivältä.
- Dimitri, mulle on aivan sama mitä teet mulle, kunhan säästät muut.
- Toivot aika paljon roskasakin vuoksi.
Tilanne oli toivoton ja Dimitri täysin tunteeton. Mietin jälleen hetken sijaisperhettäni... Olisiko ollut helpompaa jäädä sinne. Missä olisin nyt jos en olisi lähtenyt Jehun mukaan?
- Eiköhän lähdetä.
Dimitri sanoi ja lähti taluttamaan minua kohti pihatietä ase ohimollani. Adam sanoi välillä Dimitrille, jos oli tarvetta väistää tai varoa jotakin maassa olevaa.
- Ryan!
Huusin ja yritin päästä Dimitrin otteesta.
- Susan!
Ryan huusi minulle takaisin, mutta pysytteli paikoillaan. Hän tiesi että Dimitri voi tehdä mitä tahansa. Pihatien päässä oli pakettiauto. Dimitri pyysi Maxia avaamaan sen takaosan oven ja työnsi minut lopulta sisään. Pakettiauton lisäksi vieressä oli 2 muuta autoa, joihin nousi loput aseistetuista miehistä. Dimitri nousi kanssasi pakettiautoon. Max ja Adam menivät etuosaan. Adam ilmeisesti ajoi.
- Miks sä et voi päästää mua menemään?
- Koska mä aion ilmiantaa Rasmuksen ja Alexin. Ryankin saisi kivan palan kakkua kun kertoisin mitä tapahtui. Tiedän että hän ampui Deanin, vaikken mitään nähnytkään.
- Saatanan kusipää!
Huusin ja hyökkäsin sokeaa miestä kohti. Dimitri oli uskomaton, hän väisti minut todella nopeasti ja minä törmäsin pakettiauton seinään. En kovalla vauhdilla, mutta törmäsin kuitenkin. Dimitri tähtäsi minua taas aseellaan. Yritin siirtyä täysin ääneti sivummalle, mutta Dimitrin ase vain seurasi minua.
- Älä turhaan hiihtele karkuun. Aistin kun liikut.
Dimitri hymähti. Istuin paikoilleni pakettiauton seinää vasten ja huokaisin syvään. Dimitri istuutui minua vastapäätä ja piteli asetta kädessään, muttei enää tähdännyt sillä minua. Minun ei tarvinnut hirveästi arvailla minne olimme menossa. Dimitrin asumukselle.
- Miks sä haluat ilmiantaa Rasmuksen ja Alexin?
Kysyin äkisti. Dimitri näytti hieman hämmentyneeltä.
- He ovat saaneet jo tarpeeksi armon aikaa hiihdellä vaapaalla jalalla. Sitä paitsi saan heidän loputkin kontaktinsa kun he ovat poissa.
Dimitri nauroi taas. Minun oli keksittävä jotakin.
- Sitä paitsi saan itseni kuiville kun paljastan sen kaksikon.
- Kyllä sä oot ja yks kusipää. Munaton paskiainen.
Ivailin Dimitrille, mutta hän ei välittänyt. Dimitri oli siinäkin suhteessa haastavampi tapaus, ettei hän välittänyt herjasta kuten Rasmus. Ei ainakaan samalla tavalla.
- Mä muuten kuulin että sullakin vois olla sanottavaa poliiseille. Vaikka eräästäkin raiskauksesta.
Menin vaikean näköiseski, vaikkei Dimitri minua nähnytkään, mutta olin ahdistunut.
- Että mäkö lähtisin sun kans poliisiasemalle?
Dimitri vain nyökkäsi. Sillä punaisella sekunnilla sain loistavan päähän piston.
- Ainakin Rasmus joutuisi vastuuseen teoistaan. Ehkä minä.. Suostun.
Kuulostin tarkoituksella epävarmalta, vaikka päähäni oli juuri muodostunut täydellinen suunnitelma.
